Työnantajalle

Minä - hyvä etäjohtaja?

Johdatko mieluummin ihmisiä vai asioita? Näin saatettiin kysyä työpaikkahaastattelussa vielä jokunen vuosikymmen sitten. Ehkä kysymys oli jo tuolloin kompa, mutta viimeistään monipaikkaisen työn ja poikkeusolojen myötä molempia tarvitaan ja ihmisten johtaminen nousee pääasiaksi. Johtajaa ja esimiestä tarvitaan nyt asioiden “manageroinnin” ja suorituksen johtamisen lisäksi ennen kaikkea luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen, työntekijän kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä hyvän työilmapiirin luomiseen.  

Etätyö voi etäännyttää entisestään

Jos vuorovaikutus työyhteisössä ei ole aiemmin ollut aitoa ja riittävää, etätyön myötä se voi kadota kokonaan. Työntekijöiden tunne siitä, että heitä ei tunneta, heidän tekemisistään ei olla kiinnostuneita, tai että tukea ei saa, on korona-aikana mitä todennäköisimmin lisääntynyt. Sama ahdistus koskee varmasti myös esimiestä; voinko luottaa, että työt tulevat tehdyiksi, laatu ei kärsi ja työntekijäni pysyvät kunnossa? 

Vaikka vuorovaikutus on aina monisuuntaista, päävastuu sen ylläpitämisestä ja organisaatiokulttuurin kehittämisestä on johdolla.  Hyvätkään järjestelmät tai osaaminen eivät auta, jos organisaatiokulttuuri ei tue niitä. Periaatteita kannattaa dokumentoida ja ihmisiä sitouttaa sovittuihin toimintatapoihin, mutta vahvin vaikutus ihmisten johtamisessa on esimerkillä.  

Jos vuorovaikutus työyhteisössä ei ole aiemmin

ollut aitoa ja riittävää, etätyön myötä se voi kadota kokonaan.

Läppärin ja termospullon kanssa etätöissä metsässä.

Testaa, oletko mallikelpoinen etäesimies 

  • Osoitatko ja luotko luottamusta? 
  • Jaatko valtaa ja vastuuta? 
  • Pidätkö työntekijöihin yhteyttä oma-aloitteisesti ja säännöllisesti?  
  • Kiinnitätkö huomiota siihen, miten viestinnän sävy välittyy? Muistatko aloittaa sähköpostit tervehdyksellä? 
  • Vastaatko viesteihin viipymättä vähintään kuittauksella, että viesti on tullut perille? 
  • Kuunteletko? Kysytkö?  
    Pidätkö kiinni sovituista etätapaamisia? 
  • Järjestätkö osallistumisen mahdollisuuksia? 
  • Arvostatko yhteisöllistä älykkyyttä ja hyödynnät verkoston innovaatiovoimaa? 
  • Kannustatko kokeiluihin? 
  • Pidätkö riskit mielessä ja ennakoit erityisesti työhyvinvointiin liittyvissä asioissa? 
  • Puututko matalalla kynnyksellä, jos huomaat ongelmia? 
  • Tunnetko työntekijäsi henkilökohtaisesti, pintaa syvemmältä?  
  • Ymmärrätkö ja arvostatko erilaisuutta? 
  • Valmennatko? Tuetko työntekijää kasvussa ja kehittymisessä? 
  • Asetatko työlle tavoitteita ja seuraat etenemistä yhdessä työntekijöiden kanssa? 
  • Jaatko tietoa sopivissa määrin? 
  • Oletko selkeä ja järjestelmällinen virtuaalijohtaja? Sujuuko Zoom, toimiiko Teams? 

Tietojohtaminen korostuu etätyössä

Valtaosa etätyöstä on itseohjautuvaa tietotyötä ja työntekijästä on monessa asiassa tullut oman työnsä johtaja. Jotta työntekijöiden itseohjautuvuus voisi toteutua on entistäkin tärkeämpää, että työtä ja päätöksiä voidaan tehdä luotettavan ja ajantasaisen tiedon pohjalta.  Tämä asettaa mm. seuraavia kysymyksiä: 

  • Onko organisaatiossa yhteinen näkemys strategiasta, työn tavoitteista ja laadusta?
  • Miten niitä tulisi viestiä ja käsitellä työyhteisössä? 
  • Onko tarpeellinen tieto ja sen käyttötavat määritelty? 
  • Kerätäänkö oleellista tietoa päätöksenteon tueksi? Onko esimerkiksi asiakaspalautteen kerääminen säännöllistä? 
  • Pysyykö työntekijä kartalla siitä missä mennään? Kulkeeko tieto esimerkiksi asiakastyytyväisyydessä tapahtuneista muutoksista niille, jotka voivat asiaan vaikuttaa? 
  • Kuinka varmistetaan, että kaikilla on pääsy oleelliseen tietoon? Löytyvätkö prosessikuvaukset, työohjeet ja muut dokumentit myös etänä? 
  • Mahdollistavatko tietojärjestelmät työntekijöiden itse- ja yhteisöohjautuvuuden?  Esimerkiksi omien työvuorojen järjestelyn tiimin kesken? 
  • Miten varmistetaan yksilöiden oppiminen ja osaamisen siirtyminen osaksi organisaation tietämys- ja osaamispääomaa? 
  • Osaavatko kaikki käyttää tietojärjestelmiä? 
  • Onko tietoturva kunnossa?

Virtuaaliympäristöissä tiedon jakaminen on helppoa, ja tuloksena saattaa olla työhyvinvointiin kielteisesti vaikuttava infoähky. Organisaatiossa olisikin hyvä luoda pelisäännöt sille, mikä tieto on oleellista, kuka sitä tarvitsee ja kuinka sitä jaetaan ja säilytetään.